lauantai 21. elokuuta 2021

Opettajan työpäivä

Toki vanhastaan muistin, että opettajien päivät ovat - vastoin varsin yleistä harhaluuloa - pitkiä. Opettajakoulutuksessa muinoin ohjaava opettaja opasti, ettei opettaja ole koskaan vapaalla. Viikonloppuisin korjataan kokeita ja lomilla luetaan sanomalehteä sakset käsissä, koska aina tulee vastaan artikkeli, jota voi käyttää luokassa.

Suomessa kuitenkin muistan lähteneeni koululta joskus saman tien sen jälkeen, kun opetus päättyi. Jatkoin toki hommia kotona, mutta lapseni eivät koskaan olleet viimeisiä päiväkodista haettuja pirpanoita. Toisin on täällä. En voisi tehdä tätä työtä, ellei puoliso ottaisi kokonaisvaltaisesti vastuuta lapsista ja huolehtisi leijonanosaa kotitöistä. 

Tällaisina hetkinä huomaa hyvin selkeästi olevansa alakoulun opettaja. :)

Tyypillinen työpäiväni näyttää tältä:

5.30 - herätyskello. Olen illalla laittanut kaiken valmiiksi. Keitän kahvin termariin ja olen valmis lähtemään.

6.00 - 6.40 työmatka. Asun kaukana koululta!

6.40 - 7.15 tarkistan, että minulla on kaikki materiaalit päivälle valmiina. Monistan, tulostan, otan esille värikyniä, kirjaudun koneelle, avaan projektorin, vastaan viesteihin.

7.15 - 7.30 luokkatiimin aamupalaveri

7.30 - 8.00 lapset saapuvat ja syövät aamupalaa luokassa. Lapsia tervehditään ovella ja kädet desinfioidaan. Kuuntelemme rehtorin aamunauhoitteen ja sosiaalisia taitoja kehittävän oppisisällön. Tarkistan läsnäolevat, jaan kotiin meneviä papereita.

8.00 - 12.15 ensimmäiset kolme oppituntia (à 85 minuuttia) ovat peräperää. Välissä lapset laitetaan jonoon ja ohjataan seuraavaan luokkaan. Jokaisessa ryhmässäni on noin kolmekymmentä oppilasta ja paljon sekä kielenoppijoita että oppimisvaikeuksisia lapsia. Meno on intensiivistä, en istu hetkeksikään.

12.15 - 12.35 päivän ainoa välitunti. Vien lapset jonossa kentälle, valvon välitunnin ja tuon heidät jonossa sisälle.

12.35 - 12.55 toinen opettaja valvoo luokassani lounaan. Tänä vuonna oppilaat syövät pandemian vuoksi luokissa eivätkä ruokalassa. Tässä itsellänikin on ruokatauko ja mahdollisuus esimerkiksi käydä vessassa. Lapsia ei jätetä luokkaan hetkeksikään yksin, ikinä.

12.55 - 14.20 suunnittelu. Sillä aikaa, kun oppilaillani on ”specials” - eli esimerkiksi liikuntaa -, minulla on suunnitteluaika. Voin tehdä tuntisuunnitelmia, korjata kokeita, vastata vanhempien viesteihin tai kokoustaa esimiehen/muiden opettajien kanssa. Käytännössä aika menee tuntien suunnitteluun ja monistamiseen.

14.20 - 15.45 viimeinen oppitunti. Tällä hetkellä lopetamme viimeisen oppitunnin jo 15.30, koska kotiinlähtö ei vielä suju täysin ilman yleistä hässäkkää.

15.30 - 15.45 jaan oppilaille iltaruoan ja täytän ruokalan lomakkeet. Pistän jonoihin bussiin menevät lapset ja lähetän heidät naapuriluokan avustajan mukaan. Sitten jonoon lapset, jotka haetaan kävellen, hekin siirtyvät toisen opettajan valvontaan. Lopuksi vien itse ulos autolla kotiin haettavat lapset.

15.45 - 16.15 vahdin ulkona autolla haettavia lapsia. Varttia yli valvontavuoro päättyy ja jäljellä olevat lapset jäävät ulos rehtoritiimin ja johtavien opettajien kanssa.

16.15 - 16.30 nostelen luokassa tuolit pinoihin ja siivoan luokkaa. Siivooja käy pyyhkimässä lattian, joten tuolien täytyy olla poissa tieltä. Siivooja ei näytä pyyhkivän pulpetteja eikä tyhjentävän niitä monisteista, kynistä, roskista ja purukumista, joten minä teen sen.

16.30 - nyt olen periaatteessa päässyt töistä. Käytännössä jatkan suunnittelua, arviointeja ja viestittelyä. Järjestelen oman pöytäni seuraavaa aamua varten. Laitan pois päivän aikana käytetyt materiaalit. 

Opettelin taas uudestaan käyttämään Bitmojeja. Näitä tarvitaan PowerPointeissa! :)

Esimieheni (apulaisrehtori) kehotti viikolla, että pyrkisin lähtemään kotiin viideltä. Olen ollut koululla usein paljon pidempään ja välillä jatkanut töitä vielä kotona illalla. Kotimatka kestää iltaisin noin 50 minuuttia. 

Kotona laitan valmiiksi seuraavan päivän vaatteet ja eväät, lataan kahvinkeittimen ja käyn suihkussa. Nukkumassa yritän olla puoli kymmenen, kymmenen aikaan. Joskus olen jo unessa, kun omat lapset käyvät antamassa hyvänyön haleja.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mikromanageroinnista ja luovuudesta

Muistan, kuinka Suomessa eräs rehtori puhui usein opettajan työn luovasta puolesta. Hän toisteli, että luovuudelle pitää jäädä aikaa ja tila...