Lämmintä ois

Maanantaina lounasaikaan oli noin +29 C ja tuuli kevyesti. "Jätin villatakin sisälle!" huudahdin työkaverille. "Luulen, että melkein tarvitsisin sen."

Sunnuntaina oli ollut +38 C. Ihminen taitaa tuntea paremmin lämpötilojen välisen vaihtelun kuin varsinaisen absoluuttisen tilan.

Huhtikuussa Austinissa oli vielä kylmä. Henkilö, joka oli saapunut viikkoa aiemmin, sanoi käyttäneensä koko ajan paksua takkia. Ensimmäisenä yönä tyhjässä asunnossa hytisin kaikki vaatteet päälläni ainoan viltin alla, jonka olin matkalaukussa saanut tuotua mukanani. Kaasukäyttöinen lämmityskattila kytkettiin käyttöön seuraavana päivänä, mutta ei sitä sittemmin ole enää tarvittu.

Lämpötila on sen jälkeen noussut viikosta toiseen. Vähitellen on pitänyt oppia uusia juttuja. Aluksi asuntoa saattoi viilentää ristivedolla. Sitten enää öisin. Tällä viikolla olen jo muutamina öinä joutunut jättämään ikkunat kiinni ja ilmastoinnin päälle.

Ilmastointi on täällä kova juttu. Ja yleensä kovalla. En ihan oikeasti ymmärrä sitä, miksi ihmiset haluavat, että sisällä on 19-20 C, kun ulkona on 35 C. Johan se suuri vaihtelu sairastuttaa! Aivan valtavat määrät energiaa hukataan siihen, että talot viilennetään jääkaapeiksi, joissa ihmisten täytyy sitten pitää päällään villatakkeja. Esimerkiksi meillä toimistossa palellaan aina.

Kotona etsin ideaalia sisälämpötilaa ehkä noin viikon ajan - ideaali tarkoittaen lämpimintä mahdollista, jossa sietää vielä olla. Sähkölasku tapaa täällä kuulemma olla aika kirpeä kokemus, ja ajattelemme myös ympäristöä. Kokeilujen jälkeen olen todennut, että jos makaa paikallaan kattotuulettimen alla katsomassa elokuvaa tai lukemassa kirjaa, 82 F / 28 C on ihan ok. Jos pitää liikkua ja tehdä jotakin tai talossa on useampia ihmisiä tuottamassa lämpöä, täytyy viilennys tiputtaa 80 F:ään (26,7 C). Mutta useimmissa kodeissa tutumpi asetus taitaa olla vähintäänkin 78 F:n nurkilla (25,5 C).

Työkaverilta kyselin, miten autoilu kesällä oikein onnistuu. Meidän auto parkkeerataan pihalle eikä talliin, ja se kuumenee hetkessä aikamoiseksi pätsiksi. Sellaiseksi, jonka penkeille ei voi istua paljaalla iholla, jonka metalliosia pitää välttää koskemasta ja jonka rattia varten tarvitaan nahkahanskat. "Parkkeeraa varjoon", sanoi työkaveri. Teen niin, ja asettelen aina ikkunalle myös lämpöä ja valoa heijastavan suojan. Mutta ei se paljon auta. Nettiartikkeli kertoi, että autojen muoviosat voivat halkeilla. Autoon unohtuneet esineet voivat sulaa. Ei tulisi mieleenkään jättää koiraa autoon, edes muutamaksi minuutiksi.

Koiran ulkoiluttamistakin pitää kuumana päivänä erikseen pohtia. Oikealle kävelylle voi mennä oikeastaan vain aamulla, kun ulkona on yön jäljiltä vielä viileää. Illalla päivä viilenee hitaasti (ja sitten tulevat hyttyset). Näen paljon artikkeleita, joissa muistutetaan, että koira kävelee ulkona paljain jaloin ja voi helposti polttaa tassunsa kuumaan asvalttiin tai betoniin. Nettikaupoista voisi toki ostaa tossuja, viilentäviä liivejä ja kylmägeelimakuualustan - tulee ehkä ostettuakin.

"Kesällä en ole ulkona ollenkaan", kertoo yksi, joka on asunut näillä tienoin viitisen vuotta. "Kuljen ilmastoidusta autosta ilmastoituun sisätilaan ja palaan takaisin ulos, kun tulee syyskuun loppu", hän selittää.

Juoksemaan olen vielä toistaiseksi päässyt joko aikaisin aamulla tai illalla auringonlaskun aikaan. Aluksi 80 F / 26,7 C tuntui kuumalta. Viime viikolla iloitsin jo, kun olikin viileä ilta - 82 F / 28 C. Paikallisia edes 32 C:n illat eivät näyttäneet hetkauttavan, mikä sai minut vähän huolestuneena miettimään, kuinka pahaksi tämä oikein vielä menee.

Työkavereiden kanssa puhuessamme käytämme jo termejä "hot" ja "Texas hot". Ne ovat eri asteikkoja.